Ulkopuolisuus

ITE-taiteilijat ovat riippumattomia taidemaailman käytännöistä, mutta he eivät ole sosiaalisesti yhteiskunnan tai yhteisönsä ulkopuolisia.

Ympäristö vaikuttaa yksilön elämäntarinan toteutumiseen, elämän rikkauteen. Nykykansantaide merkitsee rikasta oman ympäristön kanssa elämistä. Outsider-taide puolestaan on usein tulosta köyhtyneestä ympäristöstä, esimerkiksi laitosympäristöön joutumisesta. Sellaisessa tilanteessa ihminen elämäntilanteensa pakottamana kääntyy itseensä ja sulkeutuu omaan maailmaansa. Outsider-taide edustaa silloin selviämismahdollisuutta; se tarjoaa tekijälleen tavan toteuttaa elämäntarinansa, vaikka olosuhteet olisivat rajoittavat. Nykykansantaiteilijaksi ryhtyminen puolestaan merkitsee, että yksilö antautuu vuoropuheluun elämismaailmansa kanssa ja avaa ajatuksensa ympäristölleen. Todella ulkopuolista taiteilijaa ei välttämättä kiinnosta teosten kohtalo luomistyön jälkeen. Hän voi jopa tuhota valmistuneet työnsä tai jättää teostensa yleisön kokonaan huomiotta. Outsider-taidekokoelmat adoptoivat näitä orvoiksi jääneitä teoksia ja antavat niille esityspaikan ja yleisön. Nykykansantaiteella sen sijaan on koti, teoksista kiinnostunut tekijä ja yleensä jonkinlainen yleisökin jo ennen teosten löytämistä taidemaailman tuntemaksi ITE-taiteeksi.

Suomalaisen visuaalisen kulttuurin kentällä nykykansantaide ei edusta sosiaalista ulkopuolisuutta, vaan päin vastoin tavallisen kansan kulttuuria, uudelleenmääriteltyä kansantaidetta. Nykykansantaide on ”toista taidetta”, koska se on taiteena toisenlaista ja sopimatonta kulttuurimme vakiintuneisiin määritelmiin. Nykykansantaiteilijat ovat riippumattomia taidemaailman käytännöistä, mutta he eivät ole sosiaalisesti yhteisönsä ulkopuolisia. Outsider-taidetta tarkastellessamme meillä ei välttämättä ole mitään kiinnekohtaa, johon tulkintamme perustaisimme, sillä outsider-taiteilijoiden teokset voivat olla sellaisen sisäisen ja salatun maailman kuvitusta, johon meillä ei ole pääsyä. Nykykansantaiteilijatkin saattavat käyttää erikoisia ja omaperäisiä ilmaisutapoja ja viestiä teoksissaan sellaisia henkilökohtaisia sisältöjä, joita emme tunne, mutta nykykansantaidetta tarkastellessamme voimme kuitenkin lähteä siitä oletuksesta, että koemme ympäröivän maailman pääpiirteittäin samoin kuin teosten tekijä.

ITE-taidetta ja outsider-taidetta yhdistää itseoppineisuus ja omaperäinen luovuus sekä ennen kaikkea asema suhteessa virallisen taidemaailman ytimeen. Outsider-taiteen kentästä puhuttaessa tarkoitetaan kansainvälistä käsiteperhettä, jossa rajaukset vaihtelevat kulloisenkin määrittelijän mukaan. Kansainvälisen outsider-taidekentän perusjakoja ovat jako art brut -taiteen pohjalta määrittyvään ulkopuolisuuteen sekä kansantaidepohjaiseen itseoppineisuuteen.

Tärkeimpiä ulkopuolisuuteen liittyviä kansainvälisiä käsitteitä:
Art Brut, Outsider-taide, Nykykansantaide, Marginaalitaide

Teksti: Taiteen tohtori Minna Haveri