Sivustolla esiteltävien taiteilijoiden tuotantoa on esitelty ITE-taiteen näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla vuodesta 2001 alkaen.

Erkki Pekkarinen

(1936), Asikkala

Erkki Pekkarisen tuohiteoksissa vanhat työtavat yhdistyvät tuoreisiin ideoihin ja taideilmaisuun. Pekkarinen on virtuosimainen tuohenpunoja, joka on tuotannossaan keskittynyt testaamaan perinteisen tuohitekniikan rajoja ja mahdollisuuksia. Hän on taivutellut tuohesta sekä maailman suurimmat (2,7 metriä) että maailman pienimmät (3,8 millimetriä) tuohivirsut. Guinnessin Suureen ennätysten kirjaan ennätysten punojan jättivirsut pääsivät vuonna 1998. ITE-yhteyksissä Tuohi-Pekkarinen tunnetaan kuitenkin parhaiten kokotuohisesta ”metsäkansan juhlapuvustaan”, joka nousi Meilahden Taidemuseon ITE-näyttelyn tunnuskuvaksi vuonna 2001. Samaisessa puvussa Pekkarinen on esittänyt tuohi-performanssiaan useissa ITE-näyttelyiden avajaisissa; jalassaan virsut, päässään tuohi-stetson ja kädessään tuohinen salkku. Pekkarinen on koonnut taidonnäytteistään kotinsa yhteyteen Tuohimestarin tupa -nimisen tuohimuseon. Tuohimuseossa on näytteillä noin 340 tuohityötä, joukossa mittasuhteiltaan ennätysmäiset virsut sekä yli puolentoista kuutiometrin vetoinen kontti. Pihamaalla kävijöitä vastaanottaa valtaisa tukiraudoituksen päälle punottu tuohiukko.

Pekkarinen ei halua luopua teoksistaan eikä tee niitä myyntiin. Tuohiosaamistaan hän kuitenkin olisi valmis jakamaan eteenpäin nuoremmalle sukupolvelle, mutta koska kiinnostus on ollut vähäistä, hän uskoo perinteisen tuohityön taidon olevan nopeasti katoavaa kansanperinnettä. Vaikka Pekkarinen teoksillaan asettuukin suomalaisen tuohikulttuurin jatkajaksi, hän tekee punontansa omasta päästään ja omien mallien mukaan, ei toisten ohjeita noudattaen. Pekkarisen lapsuudenkodissa isä teki päretöitä, mutta tuohenpunontataidon hän joutui opettelemaan poikasena ihan itse. Hän aloitti kymmenvuotiaana tekemällä virsut ja jatkoi sitten punontaharrastustaan nuoruutensa savottakämpillä. Siellä oli materiaalia runsaasti saatavilla ja iltaisin tilaisuus punoa, kun kortinpeluu ei ajanvietteenä kiinnostanut. Pekkarinen ei tarkkaan tiedä paljonko tuohitöitä hänen käsistään on syntynyt, mutta paljon hän niitä on tehnyt. Tuohimuseossa nähtävillä olevat teokset ovat pääosin eläkkeellä punottuja. Pekkarinen kartuttaa yhä edelleen Tuohimestarin tuvan kokoelmia, vaikka välillä vaikeutena on tuohen huono saatavuus. Pekkarinen on joutunut keväisin laittamaan kauppojen ilmoitustauluille tuohenostoilmoituksia saadakseen raaka-ainetta ideoittensa toteuttamiseen.

 

Teksti ja kuvat: Minna Haveri





© Maaseudun Sivistysliitto