Tekniikat

ITE-taiteessa tekniikan perusteet on useimmiten opittu ammatissa tai kansanomaisen mallioppimisen kautta, mutta sen jälkeen tekijä on kehitellyt ja soveltanut tekniikkaa omia taiteellisia ilmaisutarpeitaan palvelemaan. Luovuus, ennakkoluulottomuus, kekseliäisyys ja kädentaidot kuuluvat nykykansantaiteen itseoppineisuuden ytimeen.

Oikeaoppisuuden ja traditioiden toistamisen sijasta ITE-taiteessa kukoistaa bricolage-estetiikka. Se merkitsee uuden käytön keksimistä tekniikoille ja materiaaleille, joita ehkä alun perin ei ole lainkaan tarkoitettu taidekäyttöön. ITE-taiteilijat eivät juurikaan asioi taidetarvikeliikkeissä. Tavallisesti tarvittavat materiaalit löytyvät taiteilijan elinpiiristä, kuten jäte- ja luonnonmateriaalit, tai ovat muutoin suhteellisen helposti hankittavia ja edullisia, kuten puu sekä rautakauppa- ja kierrätysmateriaalit.

Yleisiä ITE-taidetekniikkoja:

Piirustus, maalaus ja paperikollaasit
Piirustus- ja maalaustekniikoin toteutetuille ITE-teoksille on tunnusomaista sisäisen maailman kuvaus ja muutoin amatööritaiteelle epätavalliset aiheet yhdistettynä persoonalliseen tyyliin. Teoksissa korostuvat naivistinen ilmaisu, ekspressiivisyys, henkilökohtaiset kannanotot ja visionäärisyys. Myös toisto ja pinnan täyttäminen ornamentiikalla ovat kaksiulotteisille ITE-tekniikoille tyypillisiä piirteitä.

Käsityötekniikat
Nykykansantaidetta oman aikamme ei-ammattimaisesta käsityöstä tulee silloin, kun persoonallinen itseilmaisu nousee toteutuksessa taidokkuutta ja oikeaoppisuutta tärkeämmäksi ominaisuudeksi. Käsityöilmaisuun perustuvassa ITE-taiteessa käsityötuotteet ovat teosmaisia, mitä toisinaan korostetaan epätavallisella mittakaavalla. ITE-taiteen käsityömenetelmiä ovat esimerkiksi tuohityöt ja kirjontamenetelmät.

Puunveisto
Puunveisto on taitolaji, joka tuntuu tarjoavan heijastuksen suomalaisesta kansanluonteesta ja kauneuden tajusta. ITE-taiteen puunveisto on yhdistelmä käsityöperinnettä ja kuvanveistotaidetta. Se nojaa vahvasti kädentaitoihin, eli materiaalin ja tekniikan hallintaan, mutta on luonteeltaan teosmaista ja ilmaisullista. Liitereissä ja verstashuoneissa on kautta aikojen syntynyt pieniä puisia ukkoja. Puu-ukkojen veistännässä keskeistä on yksittäisten hahmojen ilmeikkyys ja karakterisointi. Reliefitekniikka puolestaan mahdollistaa myös ympäristön ja ryhmien kuvaukset. Pienet puuveistokset toteutetaan yleensä perinteisin työvälinein, taltalla kaivertaen ja puukolla vuollen. Isojen puupölkkyjen veistossa moottorisaha on kuitenkin syrjäyttänyt vuosisataisen kirvesveistoperinteen.

Moottorisahaveisto on nykykansantaiteen muodoista kaupallisin, sillä monet puunveistäjät tekevät sahauksiaan myyntiin. Moottorisahaveistäjää ohjaa oman mielikuvituksen lisäksi materiaali, traditio ja usein myös ostavan yleisön mieltymykset. Miltei kaikki suomalaiset moottorisahaveistäjät veistävät karhuja, koska ne sopivat pölliveiston aiheeksi, niin tekijöiden itsensä kuin ostavan yleisönkin mielestä.

Betonitekniikat
Monissa suomalaisissa patsaspuistoissa tekijän ajatukset on ikuistettu betoniin. Betonin suosio ITE-taiteen materiaalina perustuu paitsi sen säänkestoon, lujuuteen ja muokattavuuteen, myös sen edulliseen hintaan. Betonia on helppo hankkia tavallisesta rautakaupasta, eikä sen veistämiseen tarvita erikoistyökaluja. Monet nykykansantaiteen betoniveistäjät ovat tehneet ensimmäiset veistokokeilunsa rakennustyöstä ylijääneestä massasta.

Betoni on moni-ilmeinen veistomateriaali, joka mahdollistaa sekä pienet yksityiskohdat että näyttävät muodot. Siinä missä esimerkiksi puu veistomateriaalina kappalemuotonsa ja rakenteensa vuoksi ohjaa veistäjän tietynlaisiin muoto- ja sommitteluratkaisuihin, betonin käytölle asettaa rajat vain tekijän mielikuvitus. Viimeistelyvaiheessa betonipintaa on mahdollista elävöittää painelemalla teoksen märkään pintaan esimerkiksi kiviä, lasipalasia tai helmiä. Monet betoniveistäjät maalaavat veistoksensa ulkomaaleilla, elleivät ole lisänneet väriainetta jo betonimassaan.

Metallityöt
Suomessa on useita ITE-taiteilijoita, jotka ovat oppineet nykykansantaiteessa käyttämänsä veistotekniikan ansiotyössään. Tyypillistä ammattitekniikoista sovelletuille ITE-taiteen työtavoille on taitoa vaativan kolmiulotteiseen tekniikan siirtäminen taiteelliseen työskentelyyn. ITE-taiteilijat tekniikkojensa ammattilaisina tuntevat materiaalinsa ja työtapansa perusteellisesti ja saattavat siksi yltää teoksissaan hämmästyttävään materiaalin hallintaan. Tavallisin esimerkki ITE-taiteeseen sovelletusta ammattiin liittyvästä osaamisesta on hitsaustekniikoiden käyttö metalliveistoksissa.

Luonnonmuodot ja -materiaalit
Luonto on ITE-taiteessa materiaalien ja aiheiden ehtymätön aarreaitta. Oksat, kävyt, kivet, pahkat, käävät, sammalet ja jäkälät ovat paljon käytettyjä materiaaleja nykykansantaiteessamme. Osa luonnonmateriaaleilla toteutetuista teoksista on tehty alusta loppuun luonnon ehdoilla. Tällaisissa teoksissa muoto, raaka-aine, aihe, sanoma ja syntyprosessi ottavat ympäristönsä huomioon.

Toisinaan luonnonmuoto voi sellaisenaan olla ITE-teos. ITE-taiteeseen kuuluu myös kivien ja puunkäkkyröiden ”olioittaminen” eli elottomien kappaleiden elollistaminen. Useat nykykansantaiteilijat korostavat valikoimiensa kappaleiden esittävää hahmoa, nimeävät niitä ja heijastavat luonnonmuotoihin omia tuntemuksiaan. Kun ITE-taiteilija olioittaa luonnonmuodon, hän poistaa siitä ylimääräisen ja täydentää siinä näkemänsä näköisyyden.

Kierrätystaide
Kierrätys- ja jätemateriaaleja hyödyntävän taiteilijan katse etsii väsymättä lähiympäristöstä kaikkea taideilmaisuun taipuvaa. Nykykansantaiteen kierrätystaiteelle ovat luonteenomaisia kollaasit, esinekoosteet sekä kasaamatekniikka (assemblage), jossa eri materiaaleja yhdistelemällä rakennetaan kolmiulotteisia teoksia. Kasaamateoksissa osia saatetaan liittää toisiinsa naulaamalla, ruuvaamalla, hitsaamalla, sitomalla, liimaamalla ja sulattamalla.

Kierrätysmateriaalien käyttö antaa hyvän lähtökohdan vapaalle luovuudelle, koska nämä materiaalit yleensä ovat halpoja tai ilmaisia, joten niiden työstämiseen ei liity merkittävää taloudellista riskiä ja sen mukanaan tuomaa onnistumisen pakkoa. Kierrätystaide merkitsee keräämistä ja uudelleen järjestämistä, uuden luomista vanhoista aineksista. Erityinen kierrätystaiteen muoto on ilmaisu, jossa taidemateriaalina käytetään jotakin, joka on tekijälle henkilökohtaisesti merkityksellistä, koska se herättää muistoja jostain rakkaasta ja tärkeästä.





© Maaseudun Sivistysliitto